Olen Ylöjärveläisten puolesta huolissani kaupunkimme tulevaisuudesta. On perusteellisten korjausliikkeiden aika. Haluavatko valtuustopuolueet, että Ylöjärven kaupunkiin syntyy ja pesiytyy epädemokraattisia piirteitä sekä kuvottavaa ja löyhkäävää sanelupolitiikkaa? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen ei rakenna laajaa yhteisymmärrystä: konsensusta valtuustoryhmien kesken. Päinvastoin. Hän kylvää eripuraa.
Nostan esimerkiksi kaupungin vuoden 2026 talousarvion suunnittelun ja toteutuksen. Hän ei pyytänyt vierailla jokaisessa ryhmässä vaan harvoissa ja valituissa. Ylöjärveläiset ovat ihmeissään, kun he ovat lukeneet lehdistä ja somesta, että Ylöjärvi on nostamassa kuntaveroa. Tuloveroprosenttiin on tulossa kaupunkiseudullisesti suuri 0,8 prosentin nosto. Tästäkään asiasta ei ole käyty avointa, laajaa eikä perusteellista parlamentaarista keskustelua. Asia on hivutettu elokuusta lähtien tosiasiaksi Ylöjärven virkamiehistölle valmisteltavaksi. Sen varaan on eletty ja suunniteltu tulevaisuutta.
Olen ollut politiikassa ja eri tehtävissä niin kattavasti, että tiedän, etteivät Ahosen menettelytavat edusta 2020- lukua. Muistan, miten kunta-alan asiantuntijat opastivat jo hyvissä ajoissa ennen sote- palveluiden siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille, että jokaisen kunnan on sopeutettava muun muassa henkilöstönsä syntynyttä tilannetta vastaavaksi. Ylöjärvellä puhuttiin sadoista tarkasteltavista työtehtävistä, joita olisi pitänyt katsoa suurennuslasilla. Tätä ei ole tehty vieläkään. Päinvastoin on palkattu varsin paljon uutta väkeä. Minua on syytetty muiden muassa demareiden toimesta erheellisten tietojen uskottelemisesta Ylöjärven asukasmäärän kehittymisen suhteen. Tuoreinkin luku, joka on syyskuun lopulta, näyttää liki sadan asukkaan miinusta. Omakotitalotontteja arvotaan, mutta puolenkymmenen vauhti ei auta asukasmäärän nostossa. Valmistuva kerrostalo potee ostajien puutteesta. Teivo-Mäkkylän suunnitelmat ovat suuret mutta niissä ei kerry lihaa luun ympärille. Maaseudulla asuvana ja Viljakkalan alueen horisontista maailmaa tarkastelevana olen tottunut tosi asioiden tunnustamiseen. Pelolla odotan maanantain kaupunginvaltuuston kokousta, ja mitä pykälät siellä tuovat esille.
Ylöjärveläisten on syytä seurata kokousta ja miettiä, kuka ja ketkä ovat tulevaisuusorientoituneen ja terveen kuntatalouden Ylöjärven puolella.
Ylöjärvellä puhutaan ratikka ja tuulivoima vaaleista. Itselläni yhtenä teemana on hyvinvointi. Hyvinvointi kuuluu edelleen kunnalle (terveys-ja sote hyvinvointialueelle).
Toimin itse tällä kaudella hyvinvointilautakunnassa jonka alaisuuteen kuuluu liikunta- nuoriso- kulttuuri- kirjasto -museo- ym. vapaa-aikapalvelut. Pidän näitä erittäin tärkeänä kuntalaisille ja näiden eteen tulee tehdä edelleen töitä. Nämä vaikuttavat fyysisesti ja henkisesti kuntalaisiin.
Näillä palveluilla pystymme ennalta ehkäisemään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kun kuntalaiset voi hyvin, tuo se myös turvaallisuutta tänne Ylöjärvelle.
Tuulivoima-alueita on alettu kaavoittamaan myös Ylöjärvelle, Kurun Patakorpeen ja Karhelle, joista ensin mainittu kansallispuiston läheisyyteen. Olen erittäin huolestunut asiasta ja alueiden lähellä asuvat kuntalaiset ovat kauhuissaan heidän takapihoilleen suunnitelluista voimalapuistoista. Aiheesta on uutisoitu viime aikoina runsaasti eri medioissa ja adresseja kerätty tuulivoimapuistoja vastaan. Asukkaiden huolen ymmärtää ja myös tuulivoimaloiden haittavaikutukset on mielestäni syytä nostaa esiin.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat ovat kertoneet tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista kattavasti.
Luonnonvarakeskuksen mukaan huoli ei ole tuulesta temmattu.
Tuulivoimaloilla on isot vaikutukset alueen eläimistöön. Tutkittuja vaikutuksia ovat muun muassa populaatiokokojen pieneneminen, muutokset soidinkäyttäytymisessä, poikastuoton väheneminen sekä poikaskuolleisuuden kasvu. Tuulivoimaloiden on havaittu vaikuttavan esimerkiksi kurkiin ja pöllöihin jopa viiden kilometrin päässä ja voimalat näyttävät häiritsevän myös esimerkiksi metsäkanalintujen, kuten metson, soidinta ja lisääntymistä.
Linnut ja lepakot saattavat lentäessään törmäillä voimaloihin, mutta monet lajit myös pakenevat asuinpaikoiltaan niiden vuoksi. Tällöin riskinä on, etteivät eläimet selviä uusissa paikoissa, joissa niille ei välttämättä riitä elintilaa eikä ravintoa. Sekä aikuisten että poikasten kuolemat voivat lisääntyä.
Turun yliopiston tutkimuksessa huomattiin, etteivät lepakot voi hyvin tuulivoimaloiden lähellä. Tutkimus Suomessa on kuitenkin vasta alkamassa. Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan, kuinka tuulivoimalat vaikuttavat susiin, metsäpeuroihin ja maakotkiin.
Asiantuntijat ovat huolissaan myös ympäristöjen pirstoutumisesta, tilanteessa, jossa jokainen kunta kaavoittaa tuulivoimaloita mielensä mukaan, kiinteistöverojen toivossa. Talous ajaa tällä hetkellä ja tuulivoimafirmat kilpailevat keskenään alueista. Yksi iso ongelma asiantuntijoiden mukaan on myös se, että yhteisvaikutuksia ei arvioi kukaan. Eri kunnissa voi olla viereisiä voimalahankkeita hyvinkin lähellä toisiaan.
Tuulivoimaloiden rakentamisen vauhtisokeudesta on huolissaan myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Voimalahankkeita on vireillä tuhansia eri puolilla Suomea. Heidän mukaansa, hankekarttaa tarkastellessa on vaikea nähdä, että sinne jää ekologisia yhteyksiä jäljelle, mikäli kaikki hankkeet toteutuvat. On erittäin haitallista, kun elinympäristöt pirstoutuvat. Monet lajit ovat vaarassa.
Ekologiset yhteydet eli kulkureitit ovat elämille elintärkeitä. Vastaavana esimerkkinä se, kun Suomeen rakennettiin aiemmin kiivaasti vesivoimaa, patoaminen tuhosi vaelluskalakannat.
Kiireellä pilattuna vihreä siirtymä siis voi kääntyä itseään vastaan. Tavoitteenahan pitäisi olla yhteiskunnan siirtyminen kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
Jotta rakentaminen ei aiheuttaisi luontokatoa, tuulivoimalat tulisi sijoittaa järkevästi. Tuulivoima, kuten muukin teollinen rakentaminen, pitäisi sovittaa mieluiten jo rakennettuun ympäristöön. Tuulivoimaloita suunnitellaan kuitenkin Suomessa nyt lukuisten luonnon- ja kansallispuistojen, soidensuojelualueiden, Natura-alueiden sekä virkistyskäyttöalueiden välittömään läheisyyteen.
Mikään teollinen rakentaminen ei tällaisten alueiden lähelle kovinkaan hyvin sovellu. Meillä täytyy olla myös hiljaisia alueita, joilla niin eliöt kuin ihmisetkin voivat nauttia luonnon rauhasta.
Tuulivoimalat tulisikin siis mielestäni sijoittaa jo rakennetuille alueille, ei ekologisten käytävien päälle, ei lähelle kauniita järvimaisemia, koskematonta luontoa eikä kansallispuistojen liepeille.
Aamulehden uutista lainaten: ”Perussuomalaisten politiikkaan tyytymätön Jari Niemi siirtyi Ylöjärven valtuustossa Suomen Kataja -ryhmään”. Olemme saaneet hyvin kasvua aikaan kuluvan vuoden aikana ja Niemen ansiosta Ylöjärven valtuustoon viidennen edustajan. Koko Suomen Kataja puolue toivottaa Jari Niemen tervetulleeksi ryhmäämme.
Osuuskauppa on jäsentensä omistama yritys, jonka päätöksentekoon jäsenet voivat ottaa monella tapaa osaa. Jäseniä edustaa edustajisto, joka valitaan vaaleilla osuuskaupan asiakasomistajista joka neljäs vuosi. Edustajisto toimii äänitorvena osuuskaupan johdon suuntaan ja huolehtii siitä, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveita kuunnellen.
Pirkanmaan Osuuskaupalla on n. 220 000 asiakasomistajaa. Vuonna 2024 Pirkanmaan Osuuskaupan asiakasomistajien keskuudesta valitaan vaaleilla kolmelta jäsenalueelta yhteensä 60 jäsentä edustajistoon.
Ylöjärven kaupungin tulee selvittää mahdollisuus järjestää nuorille suunnattu harrastetila. Tiloihin voisi tulla korjaamaa tai tuunaamaan esim mopoa, skooteria, mopoautoa tai vaikka polkupyörää ja samalla tavata samanhenkisiä nuoria. Tila voisi olla esimerkiksi kaksi kertaa viikossa auki iltaisin. Paikassa toimisi valvojana nuorisotyöntekijä ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisia opastajia, joiden avulla nuori oppisi teknisiä taitoja ja työkalujen käyttöä. Tila olisi kaikille avoin vaikka itsellä ei olisi kulkuneuvoa jota laittaa. Paikassa voisi olla myös pieni oleskelutila.
Tällainen tila kehittäisi nuorten kädentaitoja, toimisi sosiaalisten verkostojen vahvistajana ja antaisi mahdollisuuksia tutustua uusiin kavereihin. Nuoret kokoontuvat ja usein heillä on tekemisen puutetta. Tällainen paikka toimisi hyvin tähän tarpeeseen.
Mielikioskin toiminta Ylöjärvellä päättyy marraskuun lopussa.
Keväällä 2021 avautunut Mielikioski on tarjonnut yli 18-vuotiaille ylöjärveläisille ilman ajanvarausta keskustelutukea mielenterveyden vahvistamiseksi sekä neuvontaa ja ohjausta muiden palvelujen käytössä. Se on myös järjestänyt vertaistukea yhteistyössä järjestöjen kanssa. Mielikioskilla on ollut toimipisteet Ylöjärven sosiaali- ja terveysasemalla sekä kauppakeskus Elossa.
Mielikioskissa on käynyt keskimäärin 1–2 asiakasta päivässä, joka on joidenkin mielestä vähän. Tämä tarkoittaa vuodessa kuitenkin satoja kävijöitä. Jos näistä kävijöistä edes 1% saa kioskista avun, eikä ajaudu esim pahempaa tai syvempään masennukseen, joka aiheuttaa pitkän sairausloman ja inhimillistä kärsimustä, ollaan voiton puolella. Pitkittyneestä masennuksesta tai muusta mielenterveyden ongelmasta aiheutuneet kustannukset ylittävät helposti mielikioskin vuotuisen kustannuksen.
Ylöjärven kaupungin tulee selvittää voisiko lakkautettavan mielikioskin tilalle perustaa korvaavan palvelun kaupungin omana toimintana.
